keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Elämän tarkoitus on tarkoitus

Olen pienestä pitäen miettinyt, mikä on elämän tarkoitus. Miksi me olemme täällä ja mitä virkaa minulla tässä kokonaisuudessa on? Taidan itse olla hyvä esimerkki siitä, että se mikä nuoresta asti kiinnostaa, ohjaa omaa uraa jollain tasolla. Eli ehkä juuri näiden kysymysten ansiosta olen itse päätynyt coachiksi - monen mutkan kautta.

"Elämän tarkoitus on tarkoitus." Lukiessani tämän lauseen köllötellessäni kesälomalla veneen kannella, tunsin riemua ja mielihyvää. Niin yksinkertaista ja niin totta.

Tänään kohtasin tilanteen, jossa kerroin vaihteeksi omista visioistani, unelmistani. Yleensä työstän näitä kysymyksiä asiakkaiden kanssa. Toki meille coacheillekin tällaiset kysymykset ovat työn tuoma etu, joten vastaaminenkin oli helppoa: Visionani on jättää jälkeeni mahdollisimman monta ihmistä, jotka ovat löytäneet työn ilon ja mielekkyyden, ja jotka edesauttavat mielekkään työkulttuurin syntymistä hyödyttäen muita ihmisiä ja yhteiskuntaa. Tämä on tarkoitukseni.

Kun on tarkoitus, löytyvät myös keinot ja sitä kautta menestys. Ehkä yrittämisen ja erehdyksenkin kautta.

Mihin sinun on tarkoitus elämäsi aikana myötävaikuttaa? Mikä työ on juuri sinun elämäsi arvoinen? Antoisaa tarkoituksen metsästystä :-)

Kati

PS. Kiitos kaikille, jotka ovat kommentoineet blogia ja uusittuja sivujani, jotka ovat osoitteessa http://www.mindwind.eu/. Olen pyrkinyt huomioimaan palautteet mahdollisuuksien mukaan. Jos et ole vielä antanut palautettasi, niin aikaa tähän on vielä perjantaihin asti, jonka jälkeen arvon tunneälytestin yhdelle onnekkaalle vastaajalle oman kehittymisensä tueksi!

PPS. Tästä kirjasta nautiskelin laineiden liplattaessa, suosittelen!

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Onnellisuus

Eilen vietin pitkää iltaa hyvän ystäväni kanssa ja keskustelimme onnellisuudesta.  Päädyimme jokseenkin siihen, että onni ei ole staattista, vaan tilannesidonnaista, ja että onnen kokemuksia voi olla huolimatta siitä, etteivät onnellisuuden perinteiset mittarit ja menestyksen elementit, kuten kovapalkkainen työ, perhe, asunto, auto, lapset, täyty. Mitä onnellisuus siis oikeastaan on ja miten pyrkiä kohti alati liikkuvaa maalia?

Flow-kokemus kuvaa onnellisuuden tunnetta, sekä työssä että vapaa-ajalla. Sunnuntain Hesarissa Maija Vilkkumaa kuvaa flow-kokemustaan osuvasti: "Ylin, hienoin, nirvanan kaltainen esiintymisolotila olisi sellainen, jossa olisi yhtä aikaa keskipiste ja tarkkailija....Niin, että on vain, katsoo kanssasoittajiaan, katsoo yleisöä, katsoo hikipisaroita, tuntee omat levinneet meikkinsä, tuntee kohonneen pulssin, tietää, että kaikki on niinkuin pitää. Mihinkään ei tarvitse vaikuttaa, mitään ei tarvitse ohjailla, pitää vain antaa asioiden olla. Silloin pelko lähtee, vastuu katoaa, häpeä häviää, ja yhtäkkiä kaikki, aivan kaikki, on mahdollista."

Tai kuten kuuluisa onnellisuuden tutkija, Mihael Csikszentmihalyi (toivottavasti en joudu sanomaan tuota nimeä ääneen lähiaikoina...kirjoittaminenkin kangerteli) kuvaa: "Onnellisuus ei ole jotakin, mikä tapahtuu. Se ei ole seurausta hyvästä onnesta tai sattumasta. Sitä ei voi ostaa rahalla eikä mikään valta voi sitä käskeä. Se ei riipu ulkoisista tapahtumista vaan pikemminkin siitä, miten tulkitsemme ne. Onnellisuus on tila, johon jokaisen ihmisen täytyy yksityisesti valmistautua ja jota hänen täytyy vaalia ja puolustaa. Ihmiset, jotka oppivat kontrolloimaan sisäistä kokemustaan, kykenevät itse päättämään elämänsä laadusta, ja sen lähemmäksi onnellisuutta ei kukaan voi päästä."

Kaiketi kyse on keskittymisestä tähän hetkeen, eläen tässä ja nyt, kiitollisena niistä asioista, jotka ovat hyvin. Havaiten, aistien, arvostaen.

Niin. Taidanpa mennä tästä koneen ääreltä ottamaan pojat kainalooni, nuuhkin heitä hetken ja nauramme yhdessä.

Miten sinä päätät kokea onnea tänään?

Leppoisaa sunnuntaita,

Kati